mäyräkoira
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
mäyräkoira
- alkuaan mäyräjahtiin jalostettu lyhytjalkainen ja pitkäselkäinen koirarotu, jota käytetään ajo- ja seurakoirana
- (arkikieltä) kahdentoista (12) olutpullon pakkaus
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmæy̯ræˌkoi̯rɑ/
- tavutus: mäy‧rä‧koi‧ra
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mäyräkoira | mäyräkoirat |
| genetiivi | mäyräkoiran | mäyräkoirien (mäyräkoirain) |
| partitiivi | mäyräkoiraa | mäyräkoiria |
| akkusatiivi | mäyräkoira; mäyräkoiran |
mäyräkoirat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mäyräkoirassa | mäyräkoirissa |
| elatiivi | mäyräkoirasta | mäyräkoirista |
| illatiivi | mäyräkoiraan | mäyräkoiriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mäyräkoiralla | mäyräkoirilla |
| ablatiivi | mäyräkoiralta | mäyräkoirilta |
| allatiivi | mäyräkoiralle | mäyräkoirille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mäyräkoirana | mäyräkoirina |
| translatiivi | mäyräkoiraksi | mäyräkoiriksi |
| abessiivi | mäyräkoiratta | mäyräkoiritta |
| instruktiivi | – | mäyräkoirin |
| komitatiivi | – | mäyräkoirine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mäyräkoira- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
yhdyssana sanoista mäyrä ja koira
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yläkäsitteet muokkaa
- koiraeläimet (Canidea)
- kesykoira (Canis familiaris)
Synonyymit muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- mäyräkoira Kielitoimiston sanakirjassa