möhkäle
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamöhkäle (48)
- isohko epämääräisen muotoinen kappale
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmøhkæleˣ/
- tavutus: möh‧kä‧le
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | möhkäle | möhkäleet |
| genetiivi | möhkäleen | möhkäleiden möhkäleitten |
| partitiivi | möhkälettä | möhkäleitä |
| akkusatiivi | möhkäle; möhkäleen |
möhkäleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | möhkäleessä | möhkäleissä |
| elatiivi | möhkäleestä | möhkäleistä |
| illatiivi | möhkäleeseen | möhkäleisiin möhkäleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | möhkäleellä | möhkäleillä |
| ablatiivi | möhkäleeltä | möhkäleiltä |
| allatiivi | möhkäleelle | möhkäleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | möhkäleenä | möhkäleinä |
| translatiivi | möhkäleeksi | möhkäleiksi |
| abessiivi | möhkäleettä | möhkäleittä |
| instruktiivi | – | möhkälein |
| komitatiivi | – | möhkäleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | möhkälee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
möhkälet- | |