Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

möksö (1)

  1. (arkikieltä, hellittelevä) möksöttävä henkilö
    Älä nyt ole tollanen möksö!

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi möksö möksöt
genetiivi möksön möksöjen
partitiivi möksöä möksöjä
akkusatiivi möksö;
möksön
möksöt
sisäpaikallissijat
inessiivi möksössä möksöissä
elatiivi möksöstä möksöistä
illatiivi möksöön möksöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi möksöllä möksöillä
ablatiivi möksöltä möksöiltä
allatiivi möksölle möksöille
muut sijamuodot
essiivi möksönä möksöinä
translatiivi möksöksi möksöiksi
abessiivi möksöttä möksöittä
instruktiivi möksöin
komitatiivi möksöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo möksö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

oletettavasti takaperoisjohdos sanasta möksöttää

Käännökset muokkaa