möyhiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamöyhiminen (38)
- teonnimi verbistä möyhiä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | möyhiminen | möyhimiset |
| genetiivi | möyhimisen | möyhimisten möyhimisien |
| partitiivi | möyhimistä | möyhimisiä |
| akkusatiivi | möyhiminen; möyhimisen |
möyhimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | möyhimisessä | möyhimisissä |
| elatiivi | möyhimisestä | möyhimisistä |
| illatiivi | möyhimiseen | möyhimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | möyhimisellä | möyhimisillä |
| ablatiivi | möyhimiseltä | möyhimisiltä |
| allatiivi | möyhimiselle | möyhimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | möyhimisenä (möyhimisnä) |
möyhimisinä |
| translatiivi | möyhimiseksi | möyhimisiksi |
| abessiivi | möyhimisettä | möyhimisittä |
| instruktiivi | – | möyhimisin |
| komitatiivi | – | möyhimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | möyhimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
möyhimis- | |