möykkä

Suomi

Substantiivi

möykkä (10-A)

möykkäämisestä aiheutuva ääni; meteli

Ääntäminen

IPA: /ˈmøy̯kːæ/
tavutus: möyk‧kä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	möykkä	möykät
genetiivi	möykän	möykkien (möykkäin)
partitiivi	möykkää	möykkiä
akkusatiivi	möykkä; möykän	möykät
sisäpaikallissijat
inessiivi	möykässä	möykissä
elatiivi	möykästä	möykistä
illatiivi	möykkään	möykkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	möykällä	möykillä
ablatiivi	möykältä	möykiltä
allatiivi	möykälle	möykille
muut sijamuodot
essiivi	möykkänä	möykkinä
translatiivi	möykäksi	möykiksi
abessiivi	möykättä	möykittä
instruktiivi	–	möykin
komitatiivi	–	möykkine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	möykä-
vahva vartalo	möykkä-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. möykkäämisestä aiheutuva ääni

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

möykätä