maalari
 |
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaamaalari (6)
- ammattihenkilö, joka maalaa
- taidemaalari
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmɑː.lɑ.ri/
- tavutus: maa‧la‧ri
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | maalari | maalarit |
| genetiivi | maalarin | maalarien maalareiden maalareitten |
| partitiivi | maalaria | maalareita maalareja |
| akkusatiivi | maalari; maalarin |
maalarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | maalarissa | maalareissa |
| elatiivi | maalarista | maalareista |
| illatiivi | maalariin | maalareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | maalarilla | maalareilla |
| ablatiivi | maalarilta | maalareilta |
| allatiivi | maalarille | maalareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | maalarina | maalareina |
| translatiivi | maalariksi | maalareiksi |
| abessiivi | maalaritta | maalareitta |
| instruktiivi | – | maalarein |
| komitatiivi | – | maalareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | maalari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa2. taidemaalari
|
Ks. taidemaalari
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- maalari Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 309 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa