maanikko
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- henkilö, jolla on mania
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | maanikko | maanikot |
genetiivi | maanikon | maanikoiden maanikoitten maanikkojen |
partitiivi | maanikkoa | maanikkoja maanikoita |
akkusatiivi | maanikko; maanikon |
maanikot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | maanikossa | maanikoissa |
elatiivi | maanikosta | maanikoista |
illatiivi | maanikkoon | maanikkoihin maanikoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | maanikolla | maanikoilla |
ablatiivi | maanikolta | maanikoilta |
allatiivi | maanikolle | maanikoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | maanikkona | maanikkoina maanikoina |
translatiivi | maanikoksi | maanikoiksi |
abessiivi | maanikotta | maanikoitta |
instruktiivi | – | maanikoin |
komitatiivi | – | maanikkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | maaniko- | |
vahva vartalo | maanikko- | |
konsonantti- vartalo |
- |