maatuva
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
maatuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä maatua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | maatuva | maatuvat |
| genetiivi | maatuvan | maatuvien (maatuvain) |
| partitiivi | maatuvaa | maatuvia |
| akkusatiivi | maatuva; maatuvan | maatuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | maatuvassa | maatuvissa |
| elatiivi | maatuvasta | maatuvista |
| illatiivi | maatuvaan | maatuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | maatuvalla | maatuvilla |
| ablatiivi | maatuvalta | maatuvilta |
| allatiivi | maatuvalle | maatuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | maatuvana | maatuvina |
| translatiivi | maatuvaksi | maatuviksi |
| abessiivi | maatuvatta | maatuvitta |
| instruktiivi | – | maatuvin |
| komitatiivi | – | maatuvine |