madaltuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamadaltuminen (38)
- teonnimi verbistä madaltua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | madaltuminen | madaltumiset |
| genetiivi | madaltumisen | madaltumisten madaltumisien |
| partitiivi | madaltumista | madaltumisia |
| akkusatiivi | madaltuminen; madaltumisen |
madaltumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | madaltumisessa | madaltumisissa |
| elatiivi | madaltumisesta | madaltumisista |
| illatiivi | madaltumiseen | madaltumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | madaltumisella | madaltumisilla |
| ablatiivi | madaltumiselta | madaltumisilta |
| allatiivi | madaltumiselle | madaltumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | madaltumisena (madaltumisna) |
madaltumisina |
| translatiivi | madaltumiseksi | madaltumisiksi |
| abessiivi | madaltumisetta | madaltumisitta |
| instruktiivi | – | madaltumisin |
| komitatiivi | – | madaltumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | madaltumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
madaltumis- | |