Substantiivi

muokkaa

mahdottomuus (40)

  1. se, että on mahdoton
    Se on sula mahdottomuus, että hän olisi tehnyt sen.
    Ajatus kaatui omaan mahdottomuuteensa.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑhdot̪ˌt̪omuːs/
  • tavutus: mah‧dot‧to‧muus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mahdottomuus mahdottomuudet
genetiivi mahdottomuuden mahdottomuuksien
partitiivi mahdottomuutta mahdottomuuksia
akkusatiivi mahdottomuus;
mahdottomuuden
mahdottomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi mahdottomuudessa mahdottomuuksissa
elatiivi mahdottomuudesta mahdottomuuksista
illatiivi mahdottomuuteen mahdottomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mahdottomuudella mahdottomuuksilla
ablatiivi mahdottomuudelta mahdottomuuksilta
allatiivi mahdottomuudelle mahdottomuuksille
muut sijamuodot
essiivi mahdottomuutena mahdottomuuksina
translatiivi mahdottomuudeksi mahdottomuuksiksi
abessiivi mahdottomuudetta mahdottomuuksitta
instruktiivi mahdottomuuksin
komitatiivi mahdottomuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mahdottomuude-
vahva vartalo mahdottomuute-
konsonantti-
vartalo
mahdottomuut-

Etymologia

muokkaa

sanan mahdoton vartalosta mahdottom- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa