mainitseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamainitseminen (38)
- teonnimi verbistä mainita
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mainitseminen | mainitsemiset |
| genetiivi | mainitsemisen | mainitsemisten mainitsemisien |
| partitiivi | mainitsemista | mainitsemisia |
| akkusatiivi | mainitseminen; mainitsemisen |
mainitsemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mainitsemisessa | mainitsemisissa |
| elatiivi | mainitsemisesta | mainitsemisista |
| illatiivi | mainitsemiseen | mainitsemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mainitsemisella | mainitsemisilla |
| ablatiivi | mainitsemiselta | mainitsemisilta |
| allatiivi | mainitsemiselle | mainitsemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mainitsemisena (mainitsemisna) |
mainitsemisina |
| translatiivi | mainitsemiseksi | mainitsemisiksi |
| abessiivi | mainitsemisetta | mainitsemisitta |
| instruktiivi | – | mainitsemisin |
| komitatiivi | – | mainitsemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mainitsemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mainitsemis- | |