Substantiivi

muokkaa

maireus (40)[1]

  1. se, että on mairea

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑi̯reus/ tai /ˈmɑi̯reu̯s/
  • tavutus: mai‧re‧us / mai‧reus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi maireus maireudet
genetiivi maireuden maireuksien
partitiivi maireutta maireuksia
akkusatiivi maireus;
maireuden
maireudet
sisäpaikallissijat
inessiivi maireudessa maireuksissa
elatiivi maireudesta maireuksista
illatiivi maireuteen maireuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi maireudella maireuksilla
ablatiivi maireudelta maireuksilta
allatiivi maireudelle maireuksille
muut sijamuodot
essiivi maireutena maireuksina
translatiivi maireudeksi maireuksiksi
abessiivi maireudetta maireuksitta
instruktiivi maireuksin
komitatiivi maireuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo maireude-
vahva vartalo maireute-
konsonantti-
vartalo
maireut-

Etymologia

muokkaa

sanan mairea vartalosta maire- ja suffiksista -us

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • maireus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40