manööveri
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- tilanteen hallintaan liittyvä erityisiä taitoja vaativa liike, toimenpide tai järjestely
- Höyrykaudella junan kokoaminen oli suuri manööveri.
- (merenkulku) alusten ohjailu tai käsittely
- Vesillä on hallittava moottori- ja purjemanööverit.
- (sotavoimat) sotaliike; sotaharjoitus
- Joukkojen siirto on vaativa manööveri.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmɑnøːˌʋeri/
- tavutus: ma‧nöö‧ve‧ri
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | manööveri | manööverit |
| genetiivi | manööverin | manööverien (manööverein) |
| partitiivi | manööveriä | manööverejä |
| akkusatiivi | manööveri; manööverin |
manööverit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | manööverissä | manöövereissä |
| elatiivi | manööveristä | manöövereistä |
| illatiivi | manööveriin | manöövereihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | manööverillä | manöövereillä |
| ablatiivi | manööveriltä | manöövereiltä |
| allatiivi | manööverille | manöövereille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | manööverinä | manöövereinä |
| translatiivi | manööveriksi | manöövereiksi |
| abessiivi | manööverittä | manöövereittä |
| instruktiivi | – | manööverein |
| komitatiivi | – | manöövereine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | manööveri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaranskan sanasta manœuvre ’manööveri’
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- manööveri Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5