maniokki
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaa
- (yleisesti) mikä tahansa maniokkien sukuun (Manihot) kuuluva tyräkkikasvien laji tai sellaisen yksilö
- edellisiin kuuluva ravinnoksi viljeltävä laji Manihot esculenta tai sen yksilö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmɑniˌokːi/
- tavutus: ma‧ni‧ok‧ki
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | maniokki | maniokit |
| genetiivi | maniokin | maniokkien (maniokkein) |
| partitiivi | maniokkia | maniokkeja |
| akkusatiivi | maniokki; maniokin |
maniokit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | maniokissa | maniokeissa |
| elatiivi | maniokista | maniokeista |
| illatiivi | maniokkiin | maniokkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | maniokilla | maniokeilla |
| ablatiivi | maniokilta | maniokeilta |
| allatiivi | maniokille | maniokeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | maniokkina | maniokkeina |
| translatiivi | maniokiksi | maniokeiksi |
| abessiivi | maniokitta | maniokeitta |
| instruktiivi | – | maniokein |
| komitatiivi | – | maniokkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | manioki- | |
| vahva vartalo | maniokki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- maniokki Kielitoimiston sanakirjassa