Substantiivi

muokkaa

mankelointi (5-J)

  1. mankeloitseminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑŋkeˌloi̯nt̪i/
  • tavutus: man‧ke‧loin‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mankelointi mankeloinnit
genetiivi mankeloinnin mankelointien
(mankelointein)
partitiivi mankelointia mankelointeja
akkusatiivi mankelointi;
mankeloinnin
mankeloinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi mankeloinnissa mankeloinneissa
elatiivi mankeloinnista mankeloinneista
illatiivi mankelointiin mankelointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mankeloinnilla mankeloinneilla
ablatiivi mankeloinnilta mankeloinneilta
allatiivi mankeloinnille mankeloinneille
muut sijamuodot
essiivi mankelointina mankelointeina
translatiivi mankeloinniksi mankeloinneiksi
abessiivi mankeloinnitta mankeloinneitta
instruktiivi mankeloinnein
komitatiivi mankelointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mankeloinni-
vahva vartalo mankelointi-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa