mankuva
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
mankuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä mankua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mankuva | mankuvat |
| genetiivi | mankuvan | mankuvien (mankuvain) |
| partitiivi | mankuvaa | mankuvia |
| akkusatiivi | mankuva; mankuvan | mankuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mankuvassa | mankuvissa |
| elatiivi | mankuvasta | mankuvista |
| illatiivi | mankuvaan | mankuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mankuvalla | mankuvilla |
| ablatiivi | mankuvalta | mankuvilta |
| allatiivi | mankuvalle | mankuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mankuvana | mankuvina |
| translatiivi | mankuvaksi | mankuviksi |
| abessiivi | mankuvatta | mankuvitta |
| instruktiivi | – | mankuvin |
| komitatiivi | – | mankuvine |