mapitus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamapitus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmɑpit̪us/
- tavutus: ma‧pi‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mapitus | mapitukset |
genetiivi | mapituksen | mapitusten mapituksien |
partitiivi | mapitusta | mapituksia |
akkusatiivi | mapitus; mapituksen |
mapitukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mapituksessa | mapituksissa |
elatiivi | mapituksesta | mapituksista |
illatiivi | mapitukseen | mapituksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mapituksella | mapituksilla |
ablatiivi | mapitukselta | mapituksilta |
allatiivi | mapitukselle | mapituksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mapituksena | mapituksina |
translatiivi | mapitukseksi | mapituksiksi |
abessiivi | mapituksetta | mapituksitta |
instruktiivi | – | mapituksin |
komitatiivi | – | mapituksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mapitukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
mapitus- |
Etymologia
muokkaajohdos verbistä mapittaa (mapit- + -us)
Käännökset
muokkaa1. mapittaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- mapitus Kielitoimiston sanakirjassa