Substantiivi

muokkaa

marjastaja (10)

  1. henkilö, joka marjastaa
  2. marjastajat suvun (Melanocharis) laji tai yksilö
  3. (lähinnä monikossa) marjastajien heimon (Melanocharitidae) laji tai yksilö

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑrjɑsˌt̪ɑjɑ/
  • tavutus: mar‧jas‧ta‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi marjastaja marjastajat
genetiivi marjastajan marjastajien
(marjastajain)
partitiivi marjastajaa marjastajia
akkusatiivi marjastaja;
marjastajan
marjastajat
sisäpaikallissijat
inessiivi marjastajassa marjastajissa
elatiivi marjastajasta marjastajista
illatiivi marjastajaan marjastajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi marjastajalla marjastajilla
ablatiivi marjastajalta marjastajilta
allatiivi marjastajalle marjastajille
muut sijamuodot
essiivi marjastajana marjastajina
translatiivi marjastajaksi marjastajiksi
abessiivi marjastajatta marjastajitta
instruktiivi marjastajin
komitatiivi marjastajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo marjastaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

isomarjastaja, mustamarjastaja, papuanmarjastaja, rinnemarjastaja, tiaismarjastaja, täplämarjastaja, viirumarjastaja, vuorimarjastaja

Aiheesta muualla

muokkaa