marjominen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamarjominen (38)
- teonnimi verbistä marjoa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | marjominen | marjomiset |
| genetiivi | marjomisen | marjomisten marjomisien |
| partitiivi | marjomista | marjomisia |
| akkusatiivi | marjominen; marjomisen |
marjomiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | marjomisessa | marjomisissa |
| elatiivi | marjomisesta | marjomisista |
| illatiivi | marjomiseen | marjomisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | marjomisella | marjomisilla |
| ablatiivi | marjomiselta | marjomisilta |
| allatiivi | marjomiselle | marjomisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | marjomisena (marjomisna) |
marjomisina |
| translatiivi | marjomiseksi | marjomisiksi |
| abessiivi | marjomisetta | marjomisitta |
| instruktiivi | – | marjomisin |
| komitatiivi | – | marjomisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | marjomise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
marjomis- | |