Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

marjonta (9-J)

  1. marjominen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmɑrjont̪ɑ/
  • tavutus: mar‧jon‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi marjonta marjonnat
genetiivi marjonnan marjontojen
(marjontain)
partitiivi marjontaa marjontoja
akkusatiivi marjonta;
marjonnan
marjonnat
sisäpaikallissijat
inessiivi marjonnassa marjonnoissa
elatiivi marjonnasta marjonnoista
illatiivi marjontaan marjontoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi marjonnalla marjonnoilla
ablatiivi marjonnalta marjonnoilta
allatiivi marjonnalle marjonnoille
muut sijamuodot
essiivi marjontana marjontoina
translatiivi marjonnaksi marjonnoiksi
abessiivi marjonnatta marjonnoitta
instruktiivi marjonnoin
komitatiivi marjontoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo marjonna-
vahva vartalo marjonta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa