Katso myös: Markka
Wikipedia
Katso artikkeli Markka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

markka (9-A)

  1. useiden maiden rahayksikkö, sata penniä
  2. keskiajalla käytetty laskuyksikkö, joka tarkoitti 8 äyriä eli käytännössä 24 aurtoa
  3. yhden markan raha

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑrkːɑ/, [ˈmɑ̝rkːɑ̝]
  • tavutus: mark‧ka

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi markka markat
genetiivi markan markkojen
(markkain)
partitiivi markkaa markkoja
akkusatiivi markka;
markan
markat
sisäpaikallissijat
inessiivi markassa markoissa
elatiivi markasta markoista
illatiivi markkaan markkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi markalla markoilla
ablatiivi markalta markoilta
allatiivi markalle markoille
muut sijamuodot
essiivi markkana markkoina
translatiivi markaksi markoiksi
abessiivi markatta markoitta
instruktiivi markoin
komitatiivi markkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo marka-
vahva vartalo markka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

indoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
  • (lyhenne) mk
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • markka Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).