marmatus

Suomi

Substantiivi

marmatus (39)

marmattaminen

Ääntäminen

IPA: /ˈmɑrmɑt̪us/
tavutus: mar‧ma‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	marmatus	marmatukset
genetiivi	marmatuksen	marmatusten marmatuksien
partitiivi	marmatusta	marmatuksia
akkusatiivi	marmatus; marmatuksen	marmatukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	marmatuksessa	marmatuksissa
elatiivi	marmatuksesta	marmatuksista
illatiivi	marmatukseen	marmatuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	marmatuksella	marmatuksilla
ablatiivi	marmatukselta	marmatuksilta
allatiivi	marmatukselle	marmatuksille
muut sijamuodot
essiivi	marmatuksena	marmatuksina
translatiivi	marmatukseksi	marmatuksiksi
abessiivi	marmatuksetta	marmatuksitta
instruktiivi	–	marmatuksin
komitatiivi	–	marmatuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	marmatukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	marmatus-

Etymologia

verbi marmattaa (heikko vartalo marmat|a-) + johdin -us

Käännökset

1. marmattaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

marmatus Kielitoimiston sanakirjassa