Substantiivi

muokkaa

martingaali (5)

  1. todennäköisyysteoriassa joukko peräkkäisiä satunnaismuuttujia (ns. stokastinen prosessi), jolle seuraavan satunnaismuuttujan odotusarvo on yhtä kuin nykyinen havaittu arvo

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi martingaali martingaalit
genetiivi martingaalin martingaalien
(martingaalein)
partitiivi martingaalia martingaaleja
akkusatiivi martingaali;
martingaalin
martingaalit
sisäpaikallissijat
inessiivi martingaalissa martingaaleissa
elatiivi martingaalista martingaaleista
illatiivi martingaaliin martingaaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi martingaalilla martingaaleilla
ablatiivi martingaalilta martingaaleilta
allatiivi martingaalille martingaaleille
muut sijamuodot
essiivi martingaalina martingaaleina
translatiivi martingaaliksi martingaaleiksi
abessiivi martingaalitta martingaaleitta
instruktiivi martingaalein
komitatiivi martingaaleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo martingaali-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa