matkusteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamatkusteleminen (38)
- teonnimi verbistä matkustella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | matkusteleminen | matkustelemiset |
genetiivi | matkustelemisen | matkustelemisten matkustelemisien |
partitiivi | matkustelemista | matkustelemisia |
akkusatiivi | matkusteleminen; matkustelemisen |
matkustelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | matkustelemisessa | matkustelemisissa |
elatiivi | matkustelemisesta | matkustelemisista |
illatiivi | matkustelemiseen | matkustelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | matkustelemisella | matkustelemisilla |
ablatiivi | matkustelemiselta | matkustelemisilta |
allatiivi | matkustelemiselle | matkustelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | matkustelemisena (matkustelemisna) |
matkustelemisina |
translatiivi | matkustelemiseksi | matkustelemisiksi |
abessiivi | matkustelemisetta | matkustelemisitta |
instruktiivi | – | matkustelemisin |
komitatiivi | – | matkustelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | matkustelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
matkustelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi matkustella + johdin -minen