maukuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamaukuminen (38)
- teonnimi verbistä maukua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | maukuminen | maukumiset |
genetiivi | maukumisen | maukumisten maukumisien |
partitiivi | maukumista | maukumisia |
akkusatiivi | maukuminen; maukumisen |
maukumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | maukumisessa | maukumisissa |
elatiivi | maukumisesta | maukumisista |
illatiivi | maukumiseen | maukumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | maukumisella | maukumisilla |
ablatiivi | maukumiselta | maukumisilta |
allatiivi | maukumiselle | maukumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | maukumisena (maukumisna) |
maukumisina |
translatiivi | maukumiseksi | maukumisiksi |
abessiivi | maukumisetta | maukumisitta |
instruktiivi | – | maukumisin |
komitatiivi | – | maukumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | maukumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
maukumis- |