SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

mauste (48)[1]

  1. Ruokiin ja juomiin toivotun maun saamiseksi ja ruoansulatuksen edistämiseksi lisättävä aine. Usein mausteena toimii maustevihannes tai muu pieninä annoksina käytettävä maultaan voimakas tai aromaattinen kasvin osa.
    Sokeri ja suola ovat tärkeitä mausteita.
    Etikka on tärkeä silakkalaatikon mauste.
    Inkivääri on ruokien ja juomien mauste.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈmɑu̯st̪eˣ/
  • tavutus: maus‧te

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mauste mausteet
genetiivi mausteen mausteiden
mausteitten
partitiivi maustetta mausteita
akkusatiivi mauste;
mausteen
mausteet
sisäpaikallissijat
inessiivi mausteessa mausteissa
elatiivi mausteesta mausteista
illatiivi mausteeseen mausteisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mausteella mausteilla
ablatiivi mausteelta mausteilta
allatiivi mausteelle mausteille
muut sijamuodot
essiivi mausteena mausteina
translatiivi mausteeksi mausteiksi
abessiivi mausteetta mausteitta
instruktiivi maustein
komitatiivi mausteine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

grillausmauste, grillimauste, kalamauste, mausteastia, maustebasilika, maustefenkoli, maustekakku, maustekala, maustekastike, maustekasvi, maustekasvi, maustekimppu, maustekirveli, maustekrassi, maustekurkku, mausteleikkuri, mausteliemi, maustemeirami, mausteminttu, maustemylly, mausteneilikka, maustenigella, maustepaprika, maustepippuri, maustepippuri, maustepurkki, mausteseos, maustesiirappi, maustesilakka, maustesilli, maustesuola, maustevihannes, maustevoi, mausteyrtti, nelimauste, pitsamauste, salaattimauste, yrttimauste

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • mauste Kielitoimiston sanakirjassa

SaksaMuokkaa

VerbiMuokkaa

mauste

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä mausen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä mausen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä mausen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä mausen

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48