maustuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamaustuminen (38)
- teonnimi verbistä maustua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | maustuminen | maustumiset |
genetiivi | maustumisen | maustumisten maustumisien |
partitiivi | maustumista | maustumisia |
akkusatiivi | maustuminen; maustumisen |
maustumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | maustumisessa | maustumisissa |
elatiivi | maustumisesta | maustumisista |
illatiivi | maustumiseen | maustumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | maustumisella | maustumisilla |
ablatiivi | maustumiselta | maustumisilta |
allatiivi | maustumiselle | maustumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | maustumisena (maustumisna) |
maustumisina |
translatiivi | maustumiseksi | maustumisiksi |
abessiivi | maustumisetta | maustumisitta |
instruktiivi | – | maustumisin |
komitatiivi | – | maustumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | maustumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
maustumis- |