meluaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaameluaminen (38)
- teonnimi verbistä meluta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | meluaminen | meluamiset |
genetiivi | meluamisen | meluamisten meluamisien |
partitiivi | meluamista | meluamisia |
akkusatiivi | meluaminen; meluamisen |
meluamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | meluamisessa | meluamisissa |
elatiivi | meluamisesta | meluamisista |
illatiivi | meluamiseen | meluamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | meluamisella | meluamisilla |
ablatiivi | meluamiselta | meluamisilta |
allatiivi | meluamiselle | meluamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | meluamisena (meluamisna) |
meluamisina |
translatiivi | meluamiseksi | meluamisiksi |
abessiivi | meluamisetta | meluamisitta |
instruktiivi | – | meluamisin |
komitatiivi | – | meluamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | meluamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
meluamis- |