Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

mentori (6)[1]

  1. henkilö, joka kokeneempana antaa opastusta kokemattomammalle

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈment̪ori/
  • tavutus: men‧to‧ri

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mentori mentorit
genetiivi mentorin mentorien
mentoreiden
mentoreitten
partitiivi mentoria mentoreita
mentoreja
akkusatiivi mentori;
mentorin
mentorit
sisäpaikallissijat
inessiivi mentorissa mentoreissa
elatiivi mentorista mentoreista
illatiivi mentoriin mentoreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mentorilla mentoreilla
ablatiivi mentorilta mentoreilta
allatiivi mentorille mentoreille
muut sijamuodot
essiivi mentorina mentoreina
translatiivi mentoriksi mentoreiksi
abessiivi mentoritta mentoreitta
instruktiivi mentorein
komitatiivi mentoreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mentori-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • mentori Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6