Substantiivi

muokkaa

merengue (8)

  1. Dominikaanisesta tasavallasta peräisin oleva tanssimusiikin laji
  2. merengue-musiikin tahdissa tanssittava tanssi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [mereŋge]

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi merengue merenguet
genetiivi merenguen merenguejen
(merenguein)
partitiivi merengueä merenguejä
akkusatiivi merengue;
merenguen
merenguet
sisäpaikallissijat
inessiivi merenguessä merengueissä
elatiivi merenguestä merengueistä
illatiivi merengueen merengueihin
ulkopaikallissijat
adessiivi merenguellä merengueillä
ablatiivi merengueltä merengueiltä
allatiivi merenguelle merengueille
muut sijamuodot
essiivi merenguenä merengueinä
translatiivi merengueksi merengueiksi
abessiivi merenguettä merengueittä
instruktiivi merenguein
komitatiivi merengueine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo merengue-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Taivutus voi vaikuttaa oudolta suomalaisen mielestä, mutta ottaen huomioon sen espanjan kielestä periytyvän ääntämisen se on todennäköisesti oikein.

Etymologia

muokkaa

Sana merengue on tullut suomeen espanjan kielen substantiivista merengue.

Käännökset

muokkaa

Espanja

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

merengue m./f. (monikko merengues m./f.)

  1. Real Madrid -jalkapallojoukkueeseen liittyvä, sitä kannattava (viittaa valkoiseen peliasuun)

Substantiivi

muokkaa

merengue m.

  1. marenki
  2. herkkähipiäinen ihminen
  3. Dominikaanisesta tasavallasta peräisin oleva tanssimusiikin laji, merengue
  4. merengue-musiikin tahdissa tanssittava tanssi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /meˈɾeŋ.ge/

Etymologia

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

merengue m. (ei monikkoa)

  1. merengue (tanssi)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /mereˈnge/
  • IPA: /meˈreːŋge/