meripoika
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaameripoika
- (runollinen) merimies
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmeriˌpoi̯kɑ/
- tavutus: me‧ri‧poi‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | meripoika | meripojat |
genetiivi | meripojan | meripoikien (meripoikain) |
partitiivi | meripoikaa | meripoikia |
akkusatiivi | meripoika; meripojan |
meripojat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | meripojassa | meripojissa |
elatiivi | meripojasta | meripojista |
illatiivi | meripoikaan | meripoikiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | meripojalla | meripojilla |
ablatiivi | meripojalta | meripojilta |
allatiivi | meripojalle | meripojille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | meripoikana | meripoikina |
translatiivi | meripojaksi | meripojiksi |
abessiivi | meripojatta | meripojitta |
instruktiivi | – | meripojin |
komitatiivi | – | meripoikine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | meripoja- | |
vahva vartalo | meripoika- | |
konsonantti- vartalo |
- |