merkonomi

Suomi

Substantiivi

merkonomi (5)^[1]

kauppaoppilaitoksen opistoasteinen talouden alan tutkinto; henkilö jolla on ko. tutkinto

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	merkonomi	merkonomit
genetiivi	merkonomin	merkonomien (merkonomein)
partitiivi	merkonomia	merkonomeja
akkusatiivi	merkonomi; merkonomin	merkonomit
sisäpaikallissijat
inessiivi	merkonomissa	merkonomeissa
elatiivi	merkonomista	merkonomeista
illatiivi	merkonomiin	merkonomeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	merkonomilla	merkonomeilla
ablatiivi	merkonomilta	merkonomeilta
allatiivi	merkonomille	merkonomeille
muut sijamuodot
essiivi	merkonomina	merkonomeina
translatiivi	merkonomiksi	merkonomeiksi
abessiivi	merkonomitta	merkonomeitta
instruktiivi	–	merkonomein
komitatiivi	–	merkonomeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	merkonomi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

yhdyssana sanoista merko- ja -nomi; alkuosa merko- on sepitetty latinan sanojen kuten mercātus, mercātūra, mercor ja Mercurius ’kaupan jumala’ pohjalta. Sanan kehitti Eino I. Leino kauppaopistojen oppilasyhdistysten julistamaan kilpailuun vuonna 1945.^[2]

Käännökset

1. talouden alan tutkinto

englanti: Vocational Qualification in Business and Administration, Diploma in Business and Administration

saksa: kaufmännische Ausbildung; Kaufmannsgehilfe (mit kaufmännischer Ausbildung), kaufmännische/r Mitarbeiter/in (mit kaufmännischer Ausbildung)

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

ylioppilasmerkonomi

Aiheesta muualla

merkonomi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
↑ Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.

[1] Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5

[2] Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.

[1]

[2]