Substantiivi

muokkaa

mesikkä (14-A)

  1. mikä tahansa mesiköiden suvun (Melilotus) kasvi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmesikːæ/
  • tavutus: me‧sik‧kä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mesikkä mesikät
genetiivi mesikän mesiköiden
mesiköitten
mesikköjen
(mesikkäin)
partitiivi mesikkää mesiköitä
mesikköjä
akkusatiivi mesikkä;
mesikän
mesikät
sisäpaikallissijat
inessiivi mesikässä mesiköissä
elatiivi mesikästä mesiköistä
illatiivi mesikkään mesikköihin
mesiköihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mesikällä mesiköillä
ablatiivi mesikältä mesiköiltä
allatiivi mesikälle mesiköille
muut sijamuodot
essiivi mesikkänä mesikköinä
mesiköinä
translatiivi mesikäksi mesiköiksi
abessiivi mesikättä mesiköittä
instruktiivi mesiköin
komitatiivi mesiköine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mesikä-
vahva vartalo mesikkä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa