Substantiivi

muokkaa

mestaroija (12)

  1. henkilö, joka mestaroi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmest̪ɑˌroi̯jɑ/
  • tavutus: mes‧ta‧roi‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mestaroija mestaroijat
genetiivi mestaroijan mestaroijoiden
mestaroijoitten
(mestaroijain)
partitiivi mestaroijaa mestaroijoita
akkusatiivi mestaroija;
mestaroijan
mestaroijat
sisäpaikallissijat
inessiivi mestaroijassa mestaroijoissa
elatiivi mestaroijasta mestaroijoista
illatiivi mestaroijaan mestaroijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mestaroijalla mestaroijoilla
ablatiivi mestaroijalta mestaroijoilta
allatiivi mestaroijalle mestaroijoille
muut sijamuodot
essiivi mestaroijana mestaroijoina
translatiivi mestaroijaksi mestaroijoiksi
abessiivi mestaroijatta mestaroijoitta
instruktiivi mestaroijoin
komitatiivi mestaroijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mestaroija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa