metkuileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaametkuileminen (38)
- teonnimi verbistä metkuilla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | metkuileminen | metkuilemiset |
genetiivi | metkuilemisen | metkuilemisten metkuilemisien |
partitiivi | metkuilemista | metkuilemisia |
akkusatiivi | metkuileminen; metkuilemisen |
metkuilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | metkuilemisessa | metkuilemisissa |
elatiivi | metkuilemisesta | metkuilemisista |
illatiivi | metkuilemiseen | metkuilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | metkuilemisella | metkuilemisilla |
ablatiivi | metkuilemiselta | metkuilemisilta |
allatiivi | metkuilemiselle | metkuilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | metkuilemisena (metkuilemisna) |
metkuilemisina |
translatiivi | metkuilemiseksi | metkuilemisiksi |
abessiivi | metkuilemisetta | metkuilemisitta |
instruktiivi | – | metkuilemisin |
komitatiivi | – | metkuilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | metkuilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
metkuilemis- |