mieliminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamieliminen (38)
- teonnimi verbistä mieliä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mieliminen | mielimiset |
| genetiivi | mielimisen | mielimisten mielimisien |
| partitiivi | mielimistä | mielimisiä |
| akkusatiivi | mieliminen; mielimisen |
mielimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mielimisessä | mielimisissä |
| elatiivi | mielimisestä | mielimisistä |
| illatiivi | mielimiseen | mielimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mielimisellä | mielimisillä |
| ablatiivi | mielimiseltä | mielimisiltä |
| allatiivi | mielimiselle | mielimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mielimisenä (mielimisnä) |
mielimisinä |
| translatiivi | mielimiseksi | mielimisiksi |
| abessiivi | mielimisettä | mielimisittä |
| instruktiivi | – | mielimisin |
| komitatiivi | – | mielimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mielimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mielimis- | |