mietiskeleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamietiskeleminen (38)
- teonnimi verbistä mietiskellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mietiskeleminen | mietiskelemiset |
genetiivi | mietiskelemisen | mietiskelemisten mietiskelemisien |
partitiivi | mietiskelemistä | mietiskelemisiä |
akkusatiivi | mietiskeleminen; mietiskelemisen |
mietiskelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mietiskelemisessä | mietiskelemisissä |
elatiivi | mietiskelemisestä | mietiskelemisistä |
illatiivi | mietiskelemiseen | mietiskelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mietiskelemisellä | mietiskelemisillä |
ablatiivi | mietiskelemiseltä | mietiskelemisiltä |
allatiivi | mietiskelemiselle | mietiskelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mietiskelemisenä (mietiskelemisnä) |
mietiskelemisinä |
translatiivi | mietiskelemiseksi | mietiskelemisiksi |
abessiivi | mietiskelemisettä | mietiskelemisittä |
instruktiivi | – | mietiskelemisin |
komitatiivi | – | mietiskelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mietiskelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
mietiskelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi mietiskellä + johdin -minen