mitätöityminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamitätöityminen (38)
- teonnimi verbistä mitätöityä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mitätöityminen | mitätöitymiset |
genetiivi | mitätöitymisen | mitätöitymisten mitätöitymisien |
partitiivi | mitätöitymistä | mitätöitymisiä |
akkusatiivi | mitätöityminen; mitätöitymisen |
mitätöitymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mitätöitymisessä | mitätöitymisissä |
elatiivi | mitätöitymisestä | mitätöitymisistä |
illatiivi | mitätöitymiseen | mitätöitymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mitätöitymisellä | mitätöitymisillä |
ablatiivi | mitätöitymiseltä | mitätöitymisiltä |
allatiivi | mitätöitymiselle | mitätöitymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mitätöitymisenä (mitätöitymisnä) |
mitätöitymisinä |
translatiivi | mitätöitymiseksi | mitätöitymisiksi |
abessiivi | mitätöitymisettä | mitätöitymisittä |
instruktiivi | – | mitätöitymisin |
komitatiivi | – | mitätöitymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mitätöitymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
mitätöitymis- |
Etymologia
muokkaaverbi mitätöityä + johdin -minen