mittaaja

Suomi

Substantiivi

mittaaja (10)

henkilö, joka mittaa

Ääntäminen

IPA: /ˈmit̪ːɑːjɑ/
tavutus: mit‧taa‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mittaaja	mittaajat
genetiivi	mittaajan	mittaajien (mittaajain)
partitiivi	mittaajaa	mittaajia
akkusatiivi	mittaaja; mittaajan	mittaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi	mittaajassa	mittaajissa
elatiivi	mittaajasta	mittaajista
illatiivi	mittaajaan	mittaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mittaajalla	mittaajilla
ablatiivi	mittaajalta	mittaajilta
allatiivi	mittaajalle	mittaajille
muut sijamuodot
essiivi	mittaajana	mittaajina
translatiivi	mittaajaksi	mittaajiksi
abessiivi	mittaajatta	mittaajitta
instruktiivi	–	mittaajin
komitatiivi	–	mittaajine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	mittaaja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka mittaa

englanti: measurer

Liittyvät sdanat

kadunmittaaja

Aiheesta muualla

mittaaja Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=mittaaja&oldid=4174527”