moitittavuus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
moitittavuus (40)
- se, että on moitittavaa
- Syyllistyminen vaatii ainakin jonkinasteista teon moitittavuutta joko tahallisuuden tai huolimattomuuden merkityksessä.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmoi̯t̪it̪ˌt̪ɑʋuːs/
- tavutus: moi‧tit‧ta‧vuus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | moitittavuus | moitittavuudet |
| genetiivi | moitittavuuden | moitittavuuksien |
| partitiivi | moitittavuutta | moitittavuuksia |
| akkusatiivi | moitittavuus; moitittavuuden |
moitittavuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | moitittavuudessa | moitittavuuksissa |
| elatiivi | moitittavuudesta | moitittavuuksista |
| illatiivi | moitittavuuteen | moitittavuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | moitittavuudella | moitittavuuksilla |
| ablatiivi | moitittavuudelta | moitittavuuksilta |
| allatiivi | moitittavuudelle | moitittavuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | moitittavuutena | moitittavuuksina |
| translatiivi | moitittavuudeksi | moitittavuuksiksi |
| abessiivi | moitittavuudetta | moitittavuuksitta |
| instruktiivi | – | moitittavuuksin |
| komitatiivi | – | moitittavuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | moitittavuude- | |
| vahva vartalo | moitittavuute- | |
| konsonantti- vartalo |
moitittavuut- | |
Etymologia muokkaa
sanan moitittava vartalosta moitittav- ja suffiksista -uus
Käännökset muokkaa
1. se, että on moitittava
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- moitittavuus Kielitoimiston sanakirjassa