mokuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamokuttaminen (38)
- teonnimi verbistä mokuttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mokuttaminen | mokuttamiset |
| genetiivi | mokuttamisen | mokuttamisten mokuttamisien |
| partitiivi | mokuttamista | mokuttamisia |
| akkusatiivi | mokuttaminen; mokuttamisen |
mokuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mokuttamisessa | mokuttamisissa |
| elatiivi | mokuttamisesta | mokuttamisista |
| illatiivi | mokuttamiseen | mokuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mokuttamisella | mokuttamisilla |
| ablatiivi | mokuttamiselta | mokuttamisilta |
| allatiivi | mokuttamiselle | mokuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mokuttamisena (mokuttamisna) |
mokuttamisina |
| translatiivi | mokuttamiseksi | mokuttamisiksi |
| abessiivi | mokuttamisetta | mokuttamisitta |
| instruktiivi | – | mokuttamisin |
| komitatiivi | – | mokuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mokuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mokuttamis- | |