monhiitta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- eräitä tyrannien heimon lintuja monhiittojen suvusta (Xolmis) ja muista suvuista
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | monhiitta | monhiitat |
genetiivi | monhiitan | monhiittojen (monhiittain) |
partitiivi | monhiittaa | monhiittoja |
akkusatiivi | monhiitta; monhiitan |
monhiitat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | monhiitassa | monhiitoissa |
elatiivi | monhiitasta | monhiitoista |
illatiivi | monhiittaan | monhiittoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | monhiitalla | monhiitoilla |
ablatiivi | monhiitalta | monhiitoilta |
allatiivi | monhiitalle | monhiitoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | monhiittana | monhiittoina |
translatiivi | monhiitaksi | monhiitoiksi |
abessiivi | monhiitatta | monhiitoitta |
instruktiivi | – | monhiitoin |
komitatiivi | – | monhiittoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | monhiita- | |
vahva vartalo | monhiitta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaenglannin sanasta monjita[1] < espanjan sanasta monjita ’’pieni nunna’’
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaharmaaselkämonhiitta, mustahilkkamonhiitta, pampamonhiitta, pulmusmonhiitta, ruosteselkämonhiitta, ruskoperämonhiitta, tulisilmämonhiitta, valkoperämonhiitta
Viitteet
muokkaa- ↑ Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 252. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.