Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

moninaisuus (40)

  1. se, että on moninainen
    sukupuolten moninaisuus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmoniˌnɑi̯suːs/
  • tavutus: mo‧ni‧nai‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi moninaisuus moninaisuudet
genetiivi moninaisuuden moninaisuuksien
partitiivi moninaisuutta moninaisuuksia
akkusatiivi moninaisuus;
moninaisuuden
moninaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi moninaisuudessa moninaisuuksissa
elatiivi moninaisuudesta moninaisuuksista
illatiivi moninaisuuteen moninaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi moninaisuudella moninaisuuksilla
ablatiivi moninaisuudelta moninaisuuksilta
allatiivi moninaisuudelle moninaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi moninaisuutena moninaisuuksina
translatiivi moninaisuudeksi moninaisuuksiksi
abessiivi moninaisuudetta moninaisuuksitta
instruktiivi moninaisuuksin
komitatiivi moninaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo moninaisuude-
vahva vartalo moninaisuute-
konsonantti-
vartalo
moninaisuut-

Etymologia muokkaa

sanan moninainen vartalosta moninais- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa