Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

monisärmäisyys (40)

  1. se, että on monisärmäinen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi monisärmäisyys monisärmäisyydet
genetiivi monisärmäisyyden monisärmäisyyksien
partitiivi monisärmäisyyttä monisärmäisyyksiä
akkusatiivi monisärmäisyys;
monisärmäisyyden
monisärmäisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi monisärmäisyydessä monisärmäisyyksissä
elatiivi monisärmäisyydestä monisärmäisyyksistä
illatiivi monisärmäisyyteen monisärmäisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi monisärmäisyydellä monisärmäisyyksillä
ablatiivi monisärmäisyydeltä monisärmäisyyksiltä
allatiivi monisärmäisyydelle monisärmäisyyksille
muut sijamuodot
essiivi monisärmäisyytenä monisärmäisyyksinä
translatiivi monisärmäisyydeksi monisärmäisyyksiksi
abessiivi monisärmäisyydettä monisärmäisyyksittä
instruktiivi monisärmäisyyksin
komitatiivi monisärmäisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo monisärmäisyyde-
vahva vartalo monisärmäisyyte-
konsonantti-
vartalo
monisärmäisyyt-

Etymologia muokkaa

sanan monisärmäinen vartalosta monisärmäis- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa