Substantiivi

muokkaa

monitulkintaisuus (40)

  1. se, että on monitulkintainen

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi monitulkintaisuus monitulkintaisuudet
genetiivi monitulkintaisuuden monitulkintaisuuksien
partitiivi monitulkintaisuutta monitulkintaisuuksia
akkusatiivi monitulkintaisuus;
monitulkintaisuuden
monitulkintaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi monitulkintaisuudessa monitulkintaisuuksissa
elatiivi monitulkintaisuudesta monitulkintaisuuksista
illatiivi monitulkintaisuuteen monitulkintaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi monitulkintaisuudella monitulkintaisuuksilla
ablatiivi monitulkintaisuudelta monitulkintaisuuksilta
allatiivi monitulkintaisuudelle monitulkintaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi monitulkintaisuutena monitulkintaisuuksina
translatiivi monitulkintaisuudeksi monitulkintaisuuksiksi
abessiivi monitulkintaisuudetta monitulkintaisuuksitta
instruktiivi monitulkintaisuuksin
komitatiivi monitulkintaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo monitulkintaisuude-
vahva vartalo monitulkintaisuute-
konsonantti-
vartalo
monitulkintaisuut-

Etymologia

muokkaa

sanan monitulkintainen vartalosta monitulkintais- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa