monogynia
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
monogynia (12)
- (sosiologia) yksivaimoisuus
- (biologia) yksinaaraisuus
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmonoˌgyniɑ/
- tavutus: mo‧no‧gy‧ni‧a
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | monogynia | monogyniat |
genetiivi | monogynian | monogynioiden monogynioitten (monogyniain) |
partitiivi | monogyniaa | monogynioita |
akkusatiivi | monogynia; monogynian |
monogyniat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | monogyniassa | monogynioissa |
elatiivi | monogyniasta | monogynioista |
illatiivi | monogyniaan | monogynioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | monogynialla | monogynioilla |
ablatiivi | monogynialta | monogynioilta |
allatiivi | monogynialle | monogynioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | monogyniana | monogynioina |
translatiivi | monogyniaksi | monogynioiksi |
abessiivi | monogyniatta | monogynioitta |
instruktiivi | – | monogynioin |
komitatiivi | – | monogynioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | monogynia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. yksivaimoisuus
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: monogyyninen
Vieruskäsitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- monogynia Kielitoimiston sanakirjassa