mopotus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamopotus (39)
- mopottaminen, koulussa tapahtuva initiaatiorituaali, uusien tulokkaiden rituaalimainen kiusaaminen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mopotus | mopotukset |
genetiivi | mopotuksen | mopotusten mopotuksien |
partitiivi | mopotusta | mopotuksia |
akkusatiivi | mopotus; mopotuksen |
mopotukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mopotuksessa | mopotuksissa |
elatiivi | mopotuksesta | mopotuksista |
illatiivi | mopotukseen | mopotuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mopotuksella | mopotuksilla |
ablatiivi | mopotukselta | mopotuksilta |
allatiivi | mopotukselle | mopotuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mopotuksena | mopotuksina |
translatiivi | mopotukseksi | mopotuksiksi |
abessiivi | mopotuksetta | mopotuksitta |
instruktiivi | – | mopotuksin |
komitatiivi | – | mopotuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mopotukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
mopotus- |