Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

muhinointi (5-J)

  1. muhinoiminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmuhiˌnoi̯nt̪i/
  • tavutus: mu‧hi‧noin‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muhinointi muhinoinnit
genetiivi muhinoinnin muhinointien
(muhinointein)
partitiivi muhinointia muhinointeja
akkusatiivi muhinointi;
muhinoinnin
muhinoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi muhinoinnissa muhinoinneissa
elatiivi muhinoinnista muhinoinneista
illatiivi muhinointiin muhinointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi muhinoinnilla muhinoinneilla
ablatiivi muhinoinnilta muhinoinneilta
allatiivi muhinoinnille muhinoinneille
muut sijamuodot
essiivi muhinointina muhinointeina
translatiivi muhinoinniksi muhinoinneiksi
abessiivi muhinoinnitta muhinoinneitta
instruktiivi muhinoinnein
komitatiivi muhinointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo muhinoinni-
vahva vartalo muhinointi-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa