muikisteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamuikisteleminen (38)
- teonnimi verbistä muikistella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muikisteleminen | muikistelemiset |
genetiivi | muikistelemisen | muikistelemisten muikistelemisien |
partitiivi | muikistelemista | muikistelemisia |
akkusatiivi | muikisteleminen; muikistelemisen |
muikistelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | muikistelemisessa | muikistelemisissa |
elatiivi | muikistelemisesta | muikistelemisista |
illatiivi | muikistelemiseen | muikistelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | muikistelemisella | muikistelemisilla |
ablatiivi | muikistelemiselta | muikistelemisilta |
allatiivi | muikistelemiselle | muikistelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | muikistelemisena (muikistelemisna) |
muikistelemisina |
translatiivi | muikistelemiseksi | muikistelemisiksi |
abessiivi | muikistelemisetta | muikistelemisitta |
instruktiivi | – | muikistelemisin |
komitatiivi | – | muikistelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | muikistelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
muikistelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi muikistella + johdin -minen