mukailu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamukailu (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmukɑi̯lu/
- tavutus: mu‧kai‧lu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mukailu | mukailut |
genetiivi | mukailun | mukailujen mukailuiden mukailuitten |
partitiivi | mukailua | mukailuita mukailuja |
akkusatiivi | mukailu; mukailun |
mukailut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mukailussa | mukailuissa |
elatiivi | mukailusta | mukailuista |
illatiivi | mukailuun | mukailuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mukailulla | mukailuilla |
ablatiivi | mukailulta | mukailuilta |
allatiivi | mukailulle | mukailuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mukailuna | mukailuina |
translatiivi | mukailuksi | mukailuiksi |
abessiivi | mukailutta | mukailuitta |
instruktiivi | – | mukailuin |
komitatiivi | – | mukailuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mukailu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. mukaileminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- mukailu Kielitoimiston sanakirjassa